Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä
Digitaaliset prosessit

Kuva: Adobe Stock

Valtion ja kuntien pitäisi digitalisoida julkista hallintoa yhdessä

Digitalisaatio tuo kunnille paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa ja tarjota palveluita kuntalaisille tehokkaasti. Ihannetilanteessa palvelut paranevat samalla kun kustannukset pienenevät.

Näin ei valitettavasti aina kuitenkaan tapahdu. Yksi keskeinen syy siihen on resurssivaje. Erityisesti pienillä kunnilla ei ole rahaa eikä osaamista kehittää digitaalisia palveluita. Olisi paljon tehokkaampaa kehittää yhteisiä ratkaisuja, joita kuntien olisi helppo ottaa käyttöön.

Jokainen kunta pakertaa yksin

Miksi jokainen kunta pakertaa yksin samojen asioiden parissa? Joskus tähän tarjotaan selitykseksi kuntien vahvaa itsehallinnollista asemaa, mutta on vaikeaa nähdä miten yhteistyö tietotekniikan hyödyntämisessä uhkaisi itsehallintoa.

Hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen.

Jos jotakin, itsehallinto voisi vahvistua, kun kukin kunta voisi paremmin keskittyä perustehtäviinsä. Varsinainen selitys asialle on, että kuntien digitalisaatiokehityksen tukeminen ei oikeastaan kuulu kenellekään Suomessa. Valtion rooli kuntiin päin tuntuu valitettavan usein olevan se, että virastot käynnistävät massiivisia tietojärjestelmähankkeita, joilla on suoria vaikutuksia kuntien järjestelmiin, kysymättä kunnilta mitään tai tukematta niitä muutostöissä.

Itsenäiset ja itsepäiset kunnat

Toisaalta valtio näkee kunnat itsenäisinä ja itsepäisinä silloin, kun päivitellään, mikseivät kunnat sähköistä palveluitaan enemmän. Lääkkeenä tähän nähdään usein kuntien pakottaminen lainsäädännöllä. Silloin unohdetaan, että parin tuhannen asukkaan kunnalla on samat lakisääteiset tehtävät kuin yli sata kertaa suuremmalla kaupungilla, mutta ei samoja resursseja.

Tilanne on sama kuin jos oletettaisiin, että marsu ja elefantti pystyvät kyllä kantamaan saman kuorman, kun vain pakotetaan.

Silloinkin, kun valtio tarjoaa tukea kunnille, kyse on yleensä yksittäisille kunnille myönnetyistä avustuksista yksittäisiin hankkeisiin. Kokonaisvaikuttavuus jää tällöin pieneksi, kun toteutus jää yhden kunnan harteille, eikä kenenkään rooliin kuulu levittää näin syntyneitä ratkaisuja muihin kuntiin. Lisäksi rahat näihin avustuksiin on usein leikattu kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista, eli vain siirretty paikasta toiseen.

Ratkaisu on yhteistyö

Ratkaisu olisi digitalisaation kehittäminen kokonaisuutena, kaikki kunnat ja valtionhallinto yhdessä. Mukaan pitäisi ottaa myös yksittäisen sektorin toimijat, jotta saataisiin aikaiseksi toimiva ekosysteemi.

Tällainen yhteiskehittäminen edellyttäisi pientä satsausta yhteistyön koordinaatioon, mutta voisi tuoda huomattavia säästöjä koko kansantalouden tasolla. Puhumattakaan siitä, että saataisiin oikeasti edistettyä digitalisaatiota koko maassa.

Erityisen tärkeää on, että ei kuitenkaan mennä osaoptimoinnista toiseen ääripäähän, yksi-koko-sopii-kaikille -ajatteluun, vaan että hoidetaan yhteisesti kuntoon perusasiat, joita ei ole järkevää toteuttaa satoja kertoja erikseen. Silloin pienemmillekin toimijoille tarjoutuu mahdollisuuksia innovoida, kun kaikki energia ei mene pyörän keksimiseen uudelleen.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.

Datatalous
Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025
Datatalous

Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025

Datan hallintaa ja käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö muuttuu Suomessa ja muissa EU-maissa. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on nyt lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Kuvassa Kari Keturi
lakimies Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Datatalous
Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle
Datatalous

Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa luodaan alalle ratkaisuja, joiden avulla voidaan seurata taloyhtiöiden jo olemassa olevan datan perusteella energiankulutusta sekä suunnitella ja toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Samalla vahvistetaan alan työntekijöiden osaamista, mikä tukee ratkaisujen käyttöönottoa ja luo pohjan uudenlaisen energiajohtamisen palvelun kehittämiselle. Hankkeen vaikuttavuutta lisää laaja yhteistyöverkosto ja sitoutuneet kumppanit.

Nina From
OSZAR »